Vanhentunut autokanta jarruttaa matkalla liikenteen päästövähennystavoitteisiin

EU-lainsäädäntö ja kansalliset toimet ohjaavat kohti sähköistyvää liikennettä. Takkuavaa käyttövoimasiirtymää voidaan kirittää hankintatuilla ja veroeduilla. Autoalan tiedotuskeskus julkisti päivitetyn käyttövoimaennusteen 13.6.2023. Autoalan käyttövoimaennusteet kuvaavat eri käyttövoimien tulevaa kehitystä henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autokannassa. Sähköistymistä voitaisiin alkavalla hallituskaudella nopeuttaa huomattavasti määrätietoisin toimin

Sähköautojen kysyntä on viime vuosina ollut kasvussa, sillä mallivalikoima on laajentunut ja julkisen latausverkoston alueellinen peitto on parantunut.

Sähköisten autojen mallivalikoimaa ja tarjontaa on laajentanut erityisesti EU:n linjaus uusien autojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvoista. Säädös edellyttää, että kaikki uudet autot ovat vuodesta 2035 alkaen sähkö- tai vetykäyttöisiä tai käyttävät polttoaineena synteettisiä hiilineutraaleja polttoaineita.

Edulliset käyttökustannukset, korkea hankintahinta

Sähköautojen kysyntää rajoittaa erityisesti sähköautojen korkea hankintahinta. Kotitalouksien latausmahdollisuudet niin ikään kaipaavat vielä kehittämistä, sillä kerros- ja rivitaloissa latauspisteiden toteuttaminen on edennyt verrattain hitaasti. Autokannan sähköistyminen on edennyt ensisijaisesti pientalossa asuvien autojen autohankintoina.

Käyttövoimamurrosta kirittävään toimenpidepakettiin kuuluvat muun muassa vähäpäästöisten autojen autoveron alentaminen, hankintakannusteet sähköisille henkilö-, paketti- ja kuorma-autoille, sähköisten työsuhdeautojen veroetuuksien jatkaminen, sähkön lisääminen osaksi jakeluvelvoitetta, satunnaisten kierrätyspalkkioiden toteuttaminen sekä erilaiset lataus- ja jakeluinfratuet. Näillä toimilla vähäpäästöisten ajoneuvojen ensirekisteröinnit voitaisiin saada vastaamaan liikenteestä poistuvien ajoneuvojen määrää.

Ensirekisteröinnit matalalla, autokanta ikääntyy

Sähköistymisen merkittävin jarru on ensirekisteröintien vaatimattomaksi jäävä määrä. Talouden taantuma, korkeana jatkuva inflaatio ja yhä kasvava korkotaso ovat heikentäneet kotitalouksien ostovoimaa ja yritysten investointimahdollisuuksia. Autokannan kierto on hidastunut huomattavasti koronapandemian alusta lukien. Ensirekisteröintien vähentyessä myös autokannasta poistuvien autojen määrä vähenee ja autokannan keski-ikä kasvaa.

Polttomoottoriautot ovat valtavirrassa vielä pitkään

Tällä hetkellä noin 94 prosenttia henkilöautoista on polttomoottoriautoja. Käyttövoimaennusteiden mukaan valtaosa autoista on vielä pitkään polttomoottoriautoja, vaikka niiden myynti loppuisikin vuonna 2035. Vuonna 2040 autokannassa ennakoidaan olevan noin 1,2 miljoonaa polttomoottoriautoa eli noin 40 prosenttia. Ladattavien autojen määrän arvioidaan ylittävän polttomoottoriautojen määrän vasta vuonna 2037. Polttomoottoriautojen huolto- ja korjaamoverkoston tarve sekä polttomoottoriautojen merkitys autokaupassa on vielä pitkään suuri.

Vähäpäästöinen raskas kalusto

Suomen noin 100 000 kuorma-autosta yli 80 prosenttia on dieselkäyttöisiä vielä vuonna 2030. Suomessa tieliikenteen ajoneuvoyhdistelmät ovat huomattavasti raskaampia kuin muualla Euroopassa. Raskaiden yhdistelmien sähköistäminen edellyttää autoilta suurempaa akkukapasiteettia, mikä hidastaa sähköisen raskaan kaluston yleistymistä.

Kuorma-autoliikenteessä biokaasu on kustannustaloudellinen vaihtoehto dieselkuorma-autolle, sillä biokaasulla kuorma-auton toimintamatka on lähes sama kuin dieselillä. Myös ensimmäisiä vetykuorma-autoja ennakoidaan rekisteröitävän jo lähivuosina, kun vedyn jakeluasemat saadaan käyttöön. Vety yleistyy kuorma-autoliikenteessä näkyvämmin vasta ensi vuosikymmenellä.

Nykyinen sähköistymisnopeus ei ole riittävä

Liikenteen päästöjen määrä on tavoitteena vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon nähden. Nykykehityksellä tätä tavoitetta ei saavuteta. Perusennusteen rinnalle onkin laadittu skenaario, joka sisältää käyttövoimamurrosta nopeuttavia toimia. Nopeamman käyttövoimamurroksen skenaariossa ladattavien autojen määrä vuonna 2030 olisi noin 950 000, kun perusennusteessa jäädään noin 750 000 autoon.

Käyttövoimamurrosta kirittävään toimenpidepakettiin kuuluvat muun muassa vähäpäästöisten autojen autoveron alentaminen, hankintakannusteet sähköisille henkilö-, paketti- ja kuorma-autoille, sähköisten työsuhdeautojen veroetuuksien jatkaminen, sähkön lisääminen osaksi jakeluvelvoitetta, satunnaisten kierrätyspalkkioiden toteuttaminen sekä erilaiset lataus- ja jakeluinfratuet. Lisäksi kaasukuorma-autojen kysyntää on syytä edistää. Autokannan nuorentaminen on oleellisen tärkeää matkalla päästövähennystavoitteisiin.