Biokaasu raskaassa liikenteessä – tehokasta logistiikkaa murto-osalla päästöjä

Euroopan komissio on alkuvuodesta ehdottanut uusia päästövähennystavoitteita raskaalle liikenteelle. Raskaan kaluston päästövähennystavoitteiksi esitettiin 45 % vuoteen 2030 mennessä, 65 % vuoteen 2035 mennessä ja 90 % vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteena on myös saada kaikki kaupunkibussit nollapäästöisiksi vuoteen 2030 mennessä. Autokannan sähköistäminen ei raskaassa liikenteessä ole ratkaisu, mutta biokaasun entistä tehokkaammalla hyödyntämisellä voidaan saavuttaa monta tärkeää tavoitetta yhdellä kertaa, tinkimättä kuljetuskaluston tehoista.

Jätteestä polttoaineeksi

Biokaasupolttoaine on kiertotaloustuote, jota voidaan valmistaa orgaanisista raaka-aineista. Tavallisia biokaasun raaka-aineita ovat kotitalouksien biojätteet ja maataloudesta saatava lanta. Raaka-aineeksi kelpaavat myös viemärilietteet ja esimerkiksi elintarviketeollisuuden sivuvirrat. Biokaasu luokitellaan uusiutuvaksi energianlähteeksi, ja sen avulla voidaan tehokkaasti korvata fossiilisia polttoaineita.

Biokaasu koostuu pääasiassa metaanista sekä hiilidioksidista. Raaka biokaasu sisältää pieniä määriä myös happea, typpeä, vetyä, ammoniakkia ja rikkivetyä. Biokaasua syntyy, kun eloperäinen aines hajoaa hapettomassa tilassa. Hapettomissa olosuhteissa aines mädäntyy anaerobisten bakteerien vaikutuksesta, ja hajotustoiminnan viimeisessä vaiheessa syntyy metaania. Raakakaasu käsitellään, puhdistetaan ja kaasun metaanipitoisuutta nostetaan mahdollisimman lähelle 100 prosenttia. Tällöin biokaasu on hyödynnettävissä kaasuautoissa. Nesteytettyä biokaasua puolestaan käytetään raskaan liikenteen ja laivaliikenteen polttoaineena nimellä LBG (Liquified bio gas)

CBG = Paineistettu biokaasu, tarkoitettu henkilöautoille sekä kevyemmässä käytössä kuorma- ja linja-autoille

CNG = Paineistettu maakaasu, tarkoitettu henkilöautoille kevyemmässä käytössä kuorma- ja linja-autoille

LBG = Nesteytetty biokaasu, tarkoitettu raskaan liikenteen käyttöön 

LNG = Nesteytetty maakaasu, tarkoitettu raskaan liikenteen käyttöön

Biokaasulla on nestemäisiin polttoaineisiin verrattuna paljon etuja. Biokaasun energiasisältö paremmin hyödynnettävissä, jolloin moottorin hyötysuhdetta sekä tehoa saadaan nostetuksi. Biokaasun päästöt ovat 90 % pienemmät verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin ja biokaasu on täysin uusiutuvaa energiaa.

 

Biokaasu raskaassa liikenteessä

Maa- ja biokaasu yleistyvät raskaiden, yli 16 tonnin kuorma-autojen polttoaineena nopeammin kuin sähkö. Sähkökuorma-auton toimintasäde ja siten hyödyntämismahdollisuudet ovat vielä rajalliset maassa, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja ajoneuvoyhdistelmät Euroopan raskaimpia. Biokaasu sen sijaan on täysin kilpailukykyinen vaihtoehto dieseliä polttoaineena käyttävälle kuorma-autolle. Biokaasua polttoaineena hyödyntävän kuorma-auton hankintahinta on korkeampi, mutta sitä kompensoi polttoaineen halvempi hinta sekä polttoaineen parempi hyötysuhde. Viime vuosien aikana LNG- ja LBG-kaluston määrä onkin kääntynyt voimakkaaseen kasvuun.

Lähde: Netwheels Oy, Mittaristo ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, liikenneasioiden rekisteri

Vähäisten hiilidioksidipäästöjen lisäksi kaasun käytöstä syntyy vain murto-osa ihmiselle vaarallisia lähipäästöjä, kuten typen oksideja ja pienhiukkasia verrattuna perinteiseen dieseliin.

Biokaasua ruskeasta kullasta – Case Snellman

Snellman perusti biokaasutankkausaseman Pietarsaaressa alkuvuodesta 2023. Biokaasu valmistetaan yhtiön navetoiden lietteestä sekä tuotannon sivuvirroista. Kaasua on tarjolla niin raskaan liikenteen tankkausasemalla kuin CBG-polttoaineena henkilöautojen tankkausasemalla. Yhtiön omissa kuljetuksissa hyödynnetään biokaasukalustoa. Yksi yhtiön ajotehtävistä vastaavista kumppaneista on kuljetusyritys Transport Henry Ahlvik Ab. Snellmanin kuljetuksissa hyödynnetään uutta Volvo FH rekkaveturia, jossa on 13-litrainen 460 hv LBG kaasumoottori.

  – Auton kalliimpi hankintahinta on perusteltu helposti edullisemmalla polttoainekustannuksella. Eroa dieselautoon ei ajossa huomaa, ainakaan huonompaan suuntaan, kertoo kuljetusalan yrittäjä Henry Ahlvik.

Kaasukäyttöinen voimansiirto antaa saman suorituskyvyn ja vääntömomentin kuin Volvon dieselmoottori, mutta pienemmillä päästöillä. Kaasukäyttöiset Volvo FH -moottorit perustuvat dieselmoottoriteknologiaan, mikä on ainutlaatuista raskaiden kuorma-autojen maailmassa.                              Dieselsyklillä toimiva LBG-kaasumoottori tuottaa 15-25% paremman hyötysuhteen kuin Ottomoottoriteknologialla toteutettu kaasumoottori.. Tämä tarkoittaa suurempaa tehoa, korkeampaa vääntöä ja pienempää polttoaineenkulutusta. Kaasukäyttöinen Volvo FH sopii täydellisesti alue- ja kaukokuljetuksiin jopa 75 tonnin kokonaispainoiselle yhdistelmälle.

Kaasukuorma-auton hankintatuki

Biokaasuautojen kysynnän odotetaan kasvavan, sillä ne ovat yksi konkreettinen ja vaikuttava keino leikata raskaan liikenteen päästöjä. Valtio tukee raskaan liikenteen vihreää siirtymää tarjoamalla LNG- ja LBG-kuorma-autoille hankintatuen, joka on suuruudeltaan jopa 14 000 euroa. Tuki on haettavissa 31.12.2024 saakka, tuen saaminen edellyttää ajoneuvon ensirekisteröintiä Suomeen. Tukea voidaan soveltaa sekä uuden ajoneuvon hankintaan että pitkäaikaisvuokraukseen.

Kaasukuorma-auton tankkaaminen vaatii suojavarusteita, sillä tankattava kaasu on hyvin kylmää.